uniVersI/O



Pallokalat ja älykäs suunnittelu

Viime kesäkuisessa SEED lehdessä oli artikkeli Pharyngula blogin kirjoittajalta, jossa oli mielenkiintoinen näkökulma siitä, että ihminen ei ole geneettisen suunnittelun perikuva tai luomakunnan kruunu. Jos tarkastelemme ihmistä pintaa syvemmältä aina geenien kokoluokkaan saakka (~ miljoonasosa millimetristä) tilanne ei enää näytä niin siistiltä kuin päälle päin luulisi. Ihmisen DNA paljastuu melkoiseksi sekasotkuksi aikojen saatossa kerättyjä geenejä ja geeninpätkiä, jotka ovat myöhemmin jääneet tarpeettomaksi painolastiksi. Niillä on tosin voinut olla aikanaan tärkeäkin merkitys tai sitten ei. Luonnonvalinnan kautta kerääntyneet ominaisuudet ovat jättäneet meille jälkeensä sotkuisen genomin ja on vaikea väittää sitä erityisen elegantiksi tai älykkäästi suunnitelluksi. Edellinen lausahdus viittaa erityisesti vaihtoehtoteoria Älykkään suunnittelun väitteeseen, jonka mukaan

tietyt kaikkeuden ja elollisten olentojen ominaisuudet ovat parhaiten selitettävissä älyllisellä syyllä, ei ohjaamattomalla tapahtumasarjalla kuten luonnonvalinnalla.¹

Huolestuttavaa Älykkään suunnittelun kannalta on juuri se, että genomimme ovat suurimmaksi osaksi täyttä roskaa, mikä on ollut yksi selkeä havainto ihmisen perimän kartoittamisessa (Human Genome Project). Mielestäni ylläoleva väite ei kuulosta kovin järkevältä, jos älyllisesti kehittynein olento Maan päällä onkin kävelevä geeniroskapankki. DNA:sta vain noin viisi prosenttia on tarpeen täysin toimivan homo sapiensin rakentamisessa, kun vastoin loppua 95 prosenttia on tituleerattu roska-DNA:ksi tai ainakaan sen funktionaalisuudesta ei olla yhtä mieltä. Siitä huolimatta tiedämme mitä suurinosa tästä jätteestä itseasiassa on, eikä se ole meille ollenkaan hyödyllistä.

Ihmisen genomista noin 45 prosenttia koostuu kahden sekvenssin kopioista, jotka kulkevat lyhenteillä LINE (Long Interspersed Element) ja SINE (Short Interspersed Element). LINE on noin 6000 emäsparia pitkä geeni, joka koodaa käänteiskopioijaentsyymiä. Erikoinen seikka tässä on se, että kyseinen entsyymi tunnistaa sen oman RNA-sekvenssin ja näin ollen toistuvasti kopioi itseään uudelleen takaisin genomiin. Asian voi kuvitella eräänlaiseksi copy-paste-prosessiksi. Sitä vastoin SINE on vain muutaman sadan emäsparin mittainen sekvenssi, joka ei yksinkertaisesti tee mitään, koska se ei koodaa mitään funktionaalista proteiinia. SINEissä on kuitenkin sääteleviä elementtejä, jotka laukaisevat solukoneiston tekemään RNA:ta niistä. Näillä RNA-pätkillä on erittäin itsekäs ominaisuus: LINE:n käänteiskopioijaentsyymi tunnistaa SINE-RNA:n, joka suostuvaisesti kopioi tämän takaisin genomiin. Tästä herää ajatus, että se viisi prosenttia, joka tuottaa kaikki ihmiselle tarpeelliset toimenpiteet onkin tarkoitettu luomaan mahdollisimman tuottoisat olosuhteet LINEille ja SINEille. Tämä tuottoisa ympäristö nyt sattuu olemaan se kaikki mitä tarvitaan luomaan Maapallon älyllisesti kehittynein eläin. Siinä vasta olisi kyse satunnaisesta evoluutiosta. Ihmiset olisivatkin itsekkäiden DNA-jaksojen sivutuotteita.

Mikä olisi sitten geneettisesti puhtain selkärankainen, älykkäimmän suunnittelun paras kandidaatti? Tällöin meidän on käännyttävä erään pallokalalajin, Tagifugu rubribesin tai tuttavallisemmin vain fugun, puoleen. Kyseessä on yksi japanilaisen ruokakulttuurin huipentuma ja extreme-sushiruokailijoiden herkku, joka väärin laitettuna voi tappaa. Puolustusmekanismikseen fugussa symbioottisesti elävät bakteerit erittävät kalaan myrkyllistä detrotoksiinia, joka syötäessä voi aiheuttaa tukehtumiskuoleman. Fugun genomi on vain kahdeksasosa ihmisen genomin pituudesta, mutta fugugeenit käsittävät siitä kolmasosan (vrt. ihmisen 5%) ja itseään toistavat LINEt ja SINEt kattavat vain kuudesosan (vrt. ihmisen 45%). Jotta fugu on päässyt näinkin hyvään tilanteeseen on sille kehittynyt mekanismi, joka poistaa näitä kopiokoneita genomista hieman nopeammin kuin ne ehtivät kopioida itseään. Vuosien saatossa on fugusta kehittynyt geneettisesti siistein selkärankainen Maapallolla.

Jos joskus pääset maistamaan kyseistä gourmet-herkkua, niin nautintoa varmasti lisää tieto siitä, että sushi-ateriasi ei vain päällepäin näytä täydelliseltä vaan itseasiassa koko ruoka itsessään on geneettisesti täydellisintä Maan päällä.

¹ Intelligent Design 2007. Intelligent Design network.

Advertisements

Trackbacks & Pingbacks

Kommentit

  1. Miksi älykäs suunnittelija optimoisi geenit mahdollisimman lyhyiksi?
    Riittävän pitkäksi luotu geeniperimä (sekä luotu luonnonvalintaprosessi, joka säilyttää riittävässä määrin geneettistä perimää + auttaa mukautumaan ympäristöön) auttaa ihmiskuntaakin säilymään hengissä tässä maailmassa.

    Ns. roska-DNA voi olla osin aidostikin turhaa, mutta silti siitä löytyy jatkuvasti lisää funktionaalisia ominaisuuksia, kuten esim. tämä uunituore Princetonin yliopiston tutkimus taas kerran osoittaa:
    ”Research team finds important role for junk DNA”
    http://www.princeton.edu/main/news/archive/S24/28/32C04/

    Älykästä suunnittelua?
    Ehdottomasti.

    Päiväys: 8 years, 2 months ago
  2. * Karri says:

    Mielenkiintoinen tutkimus, eikä se jää varmasti ainoaksi uudeksi löydöksi DNA:n ominaisuuksista. Pointti tässä kirjoituksessa oli kuitenkin, että itseasiassa 45% ihmisen genomista on tunnettua tavaraa (LINE:t ja SINE:t) ja on erittäin epätodennäköistä, että näillä olisi tai tulisi olemaan minkäänlaista funktionaalista ominaisuutta. Hyvänä esimerkkinä yo. mainittu fugu, joka polskuttelee iloisesti maailman merissä ilman niin suurta lastia näitä sekvenssejä kuin ihmisellä on.

    Päiväys: 8 years, 1 month ago


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: