uniVersI/O



Zohner-ilmiö ja mitä luulemme tietävämme

Vuonna 1997 amerikkalainen 14-vuotias Nathan Zohner kysyi 50:ltä yhdeksäsluokkalaiselta allekirjoitusta seuraavaan adressiin:

Kieltäkää divetymonoksidi!

Divetymonoksidi:

  • tunnetaan myös nimellä hydroksyylihappo, ja sitä on suurissa määrin happosateissa.
  • vaikuttaa maaperää kuluttavasti eroosioon.
  • on osa kasvihuoneilmiötä.
  • aiheuttaa korroosiota ja hajoamisia elektronisissa esineissä.
  • voi pienissäkin määrissä vedettynä hengityselimiin johtaa kuolemaan.
  • voi kaasumuodossaan aikaansaada vakavia palovammoja.
  • on löydetty myös syöpäpotilaiden kasvaimista

43 oppilasta oli valmiita kieltämään tämän vaarallisen aineen, kuusi oppilasta ei osannut päättää ja yksi oppilas paljastui H2O:n, eli puhtaan veden, suureksi kannattajaksi. Mikä siis meni pieleen? Luottavatko ihmiset niin paljon asiantuntijoihin, tutkijoihin tai akateemisesti kouluttautuneihin henkilöihin, että omaa ajatusta ei viitsitä uhrata tarkastelemaan esitettyä väitettä kriittisesti? Jos silmämme näkevät tekstissä tai kuulemme kysymyksessä hieman tieteellisemmältä kuulostavan sanan, laitammeko aivomme off-moodille ja nyökyttelemme vain loppuajan päätämme vakuuttavasti? Kyseinen ongelma ei pelkästään ulotu yhdeksäsluokkalaisiin. Esimerkiksi maaliskuussa 2004 eräs Kalifornian kunta (Aliso Viejo, Orange Countyn yksi lähiö) meinasi äänestää kaupungin tapahtumissa käytettyjä vaahtomuoviastioita vastaan, koska niiden valmistuksessa oli käytetty divetymonoksidia: ainetta, joka voi uhata ihmisten terveyttä ja turvallisuutta.

No kuinkas sitten pärjäävät itse asiantuntijat? Jonathan Drori kertoo erinomaisessa TED-seminaarissaan, kuinka hän kysyi eräästä maailmalla arvostetusta yliopistosta vastavalmistuneilta mm. seuraavia kysymyksiä:

  • Siemen ei paina juuri mitään ja puu painaa melko paljon. Mistä puu saa massansa, jotta siitä voidaan valmistaa esimerkiksi puisia tuoleja?
  • Voitko tehdä toimivan taskulampun patterista, hehkulampusta ja johdonpalasta?
  • Miksi kesällä on lämpimämpää kuin talvella?

Suurin osa vastavalmistuneista luonnontieteilijöistä oli suorastaan yllättyneitä kun he kuulivat, että 99% puisen tuolin massasta on peräisin ilmasta. Toiseen kysymykseen vastavalmistuneet insinöörit sanoivat, että toimivaa taskulamppua ei saada aikaan kyseisillä välineillä, mikä tietenkään ei pidä paikkaansa. Kolmanteen kysymykseen ilmiselvä vastaus oli, että kesällä ollaan lähempänä Aurinkoa johtuen Maapallon kallistumisesta. Ihmiset kokemusperäisesti ajattelevat, että asiat kuumenevat mitä lähempänä ne ovat säteilevää kohdetta. Ratkaiseva asia, joka tässä kuitenkin unohtuu, on Aurinkokunnan valtava koko: Maapallo on noin 150 miljoonan kilometrin päässä Auringosta. Tähän etäisyyteen verrattuna Maapallon kallistumisesta johtuva etäisyyden muutos on mitättömän pieni ja se ei vaikuta juuri ollenkaan Maahan osuvaan säteilypaineeseen. Sitä paitsi pohjoinen pallonpuolisko on kesällä kauempana Auringosta kuin talvella.

Miten on mahdollista, että ihmisillä on niin suuri luotto tieteentekijöihin, vaikka selvästi perusasiat ovat heiltäkin hukassa? Nykypäivänä lentomatkustaminen on tuttua kauraa usealle, mutta kuinka moni heistä mahtaa tietää miksi lentokoneet pysyvät ilmassa? Tietysti ihmisten ei tarvitse tuntea perusperiaatteita, niin pitkään kuin kaikki toimii. Tieteen tekemisen metodi takaa sen, että jokainen uusi askel eteenpäin pohjaa aikaisempaan ja joka askeleella kyseistä teoriaa/keksintöä testataan useaan otteeseen. Näin tutkijat voivat kehittää teoriaa eteenpäin osaten läpikotaisin vain edellisen tai pari aikaisempaa askelta, eikä varsinaisia perusperiaatteita tarvitse hallita ollenkaan.

Tietenkään tiede ei voi edetä suurin mitoin ylläkuvaillulla tavalla. Teorioita voidaan ainoastaan monimutkaistaa ja lisätä uusia komponentteja vastaamaan uusia havaintoja. Sitä vastoin kaikkien suurten keksintöjen takana on perusperiaatteet murtava näkökulma ja tällöin tiede sekä yleensä ihmiskunta kokonaisuudessaan kehittyy eteenpäin.

Tieteen perusperiaatteiden hallitseminen on tärkeä osa yleissivistävää koulutusta. Niiden tunteminen voi vähentää pelkotiloja tai tunnetta siitä, että on koneiden armoilla. Varmasti myös käsitys yliluonnollisista ilmiöistä muuttuisi enemmän luonnollisemmaksi. Perusperiaatteiden hallitseminen auttaisi varmasti myös poliitikkoja tekemään parempia päätöksiä, varsinkin näin ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen aikakaudella.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: