uniVersI/O



Kosminen perspektiivi

On tullut aika kirjoittaa kymmenes artikkeli (tosin myöhemmin kuin oli tarkoitus, mutta elämä ehti väliin), joten ajattelin tehdä siitä hieman erikoisemman. Kyseessä on käännös, uniVersI/O-filtterin läpi suodatettuna tietenkin, amerikkalaisen astrofyysikon Neil deGrasse Tysonin sadannesta esseestä Natural History -lehteen. Mielestäni kyseinen artikkeli on erittäin kaunis puolustuspuheenvuoro (tähti)tieteelle ja se alkaa James Fergusonin lainauksella:

Of all the sciences cultivated by mankind, Astronomy is acknowledged to be, and undoubtedly is, the most sublime, the most interesting, and the most useful. For, by knowledge derived from this science, not only the bulk of the Earth is discovered . . . ; but our very faculties are enlarged with the grandeur of the ideas it conveys, our minds exalted above [their] low contracted prejudices.

— James Ferguson, Astronomy Explained Upon Sir Isaac Newton’s Principles, And Made Easy To Those Who Have Not Studied Mathematics (1757)

Usein ihmiset kysyvät minulta, kun kerron heille opiskelualani, mitä hyötyä tähtitieteestä on? Eikö olisi parempi käyttää aikaansa ja vaivaansa johonkin maanläheisempään ja ihmisille käytännöllisempään, mahdollisesti jopa hyödyttävään aihealueeseen? Eikö Maapallossa itsessään ole tarpeeksi tutkimista ja suojeltavaa, onhan tämä meidän ainoa kotimme?

Tieteen tekeminen on rikkaiden huvia. Tuskin kukaan kadunmies pohtii kaukaisia supernovaräjähdyksiä, kun seuraavasta päivällisestäkään ei ole tietoa. Vasta silloin kun kaikki aika ei mene pelkästään selviytymiseen ja hengissä pysymiseen voi aikaa tuhlata maailman tutkailuun ja filosofointiin. Useimmissa teollisuusmaissa asiat ovat tässä suhteessa melko hyvällä tolalla, mikä on johtanut valtavaan teknologiseen kehityskulkuun muutaman sadan vuoden sisällä.

Suurimmalla osalla ihmisistä ei kuitenkaan ole tällaista luksusta. Lukemattomat määrät ihmisiä ovat ilman ruokaa ja kattoa päänsä päällä. Joka päivä ihmiset tappavat ja kuolevat jonkun toisen käsityksestä Jumalasta, tai oman kansakuntansa tarpeiden ja halujen mukaan. Liian moni ihmisistä ei välitä ilmastonmuutoksesta, tai siitä miten se vaikuttaa lastemme ja lastenlastemme elämään ja hyvinvointiin. Kaiken lisäksi vallassa olevat ihmiset harvoin tekevät kaikkensa auttaakseen niitä ihmisiä, jotka eivät voi auttaa itseään.

Ihmiset ovat muuttuneet luonnonvoimaksi. Teknologinen kehitys on kasvattanut huomattavasti ihmisen jalanjälkeä Maan pinnalla, ja seurauksia ei voi kuin arvailla. Tähän mennessä seurauksista ei juuri olla edes välitettykään. Lapsen on helppo kysyä neuvoa vanhemmiltaan kohdatessaan tilanteen, jossa hänen arviointikykynsä ei riitä sitä analysoimaan, mutta kukapa neuvoo aikuisia? Jos raotetaan verhoa ihmiskunnan rotusidonnaisten, etnisten, uskonnollisten, kansallisten ja kulttuuristen konfliktien taakse, törmäämme aina ihmisegoon. Uskallammeko todeta, että oma näkemyksemme maailmasta on naiivi ja egoistinen? Myönnämmekö sitä, että maailma ei pyöri napojemme ympäri? Ihminen on pystyväinen äärimmäiseen julmuuteen, mutta olisiko mahdollista, että tulevaisuuden päättäjät katsoisivat maailmaa laajemmasta näkökulmasta. Näkökulmasta, josta ongelmamme, riitamme ja konfliktimme kutistuisivat olemattomiksi tai niitä ei ilmaantuisi lainkaan. Tuleeko koskaan aikaa jolloin iloitsisimme erilaisuudestamme ja katsoisimme vieroksuen aikaa jolloin ihmiset teurastivat toisiaan?

Mikä tekee ihmisestä ylivertaisen? Mikä oikeuttaa meidät muokkaamaan maata ja muiden lajien elinpiiriä omien mielihalujemme mukaan? Olemme älykkäimpiä olentoja Maan päällä, totta, mutta kuinka älykkäitä oikeastaan olemme? Valmistamme itse ruokamme. Kuuntelemme ja soitamme musiikkia. Kirjoitamme ja luemme kirjoja. Teemme taidetta ja tiedettä. Olemme hyviä matematiikassa. Vaikka olisit kuinka surkea matematiikassa, olet varmasti parempi kuin älykkäin simpanssi, jonka geneettinen perimä on kuitenkin lähes identtinen ihmisen perimän kanssa. Jos erittäin pienet geneettiset erot perimässämme verrattuna simpansseihin johtavat näinkin valtavaan eroon älykkyydessä, niin ehkä se ero ei olekaan niin suuri kuin ajattelemme. Ihmiset eivät ole millään lailla pompanneet yhtäkkiä esille evoluution liukuhihnalta ylivertaisina yksilöinä. Olemme luonnollinen jatkumo elämän kehityskulussa.

Tarkastellaanpa hieman ihmistä pintaa syvemmältä, tai oikeastaan pelkkä pintakin riittää. Ihollamme elää yli sata erilaista bakteerilajia, joiden määrä yhdellä ihmisellä ylittää helposti kaikkien ihmisten yhteenlasketun määrän maailmassa. Pistää miettimään kuka oikeastaan onkaan johdossa tässä yhteiselossa. Lisää tajuntaa laajentavia tilastoja: lasillinen vettä, jonka juuri joit, sisälsi enemmän vesimolekyylejä kuin Maapallon merissä on lasillisia vettä. Henkäys, jonka juuri otit, sisälsi enemmän ilmamolekyylejä kuin Maapallolla on henkäyksiä ilmaa. Tämä johtaa siihen, että ilmamolekyylit uloshengityksessäsi jakautuvat ajan kanssa joka puolelle Maapalloa tulevaisuuden ihmisten hengitettäväksi. Valitse mikä tahansa historian julkkis ja voit oikeutetusti väittää hengittäväsi samaa ilmaa, jota kyseinen henkilö on joskus hengittänyt. Tai vastaavasti kun juot vettä…

Mistä elämä on tehty? Suurimmaksi osaksi vedystä, hapesta, hiilestä ja typestä. Neljä yleisintä kemiallisesti aktiivista alkuainetta maailmankaikkeudessa. Raskaammat alkuaineet fuusioituvat kevyemmistä massiivisten tähtien sisällä, jotka elämänsä lopussa levittävät alkuainerikkaat tuhkansa ympäristöön supernovaräjähdyksenä. Kaikki mitä näet ympärilläsi, ja kaikki mitä olet, on valmistettu tähtien sisuksissa. Me emme vain elä maailmankaikkeudessa, vaan maailmankaikkeus elää meissä. Olemme luonnollinen jatkumo universumimme  kehityskulussa. Ei mitään sen enempää, eikä vähempää.

Ihmiset ovat aikojen saatossa aina olettaneet olevansa erikoisasemassa. Ensin luulimme, että Maapallomme on ainutlaatuinen, kunnes huomasimme Maan olevan yksi monista planeetoista kiertämässä Aurinkoa. Sitten luulimme, että Aurinko on ainutlaatuinen, kunnes tajusimme kaikkien taivaan tähtien olevan omia Aurinkojaan. Toisin sanoen tajusimme, että Aurinko on vain tähti muiden joukossa. Sitten luulimme, että Linnunrata on kaikki mitä maailmankaikkeudessa on, kunnes huomasimme lukuisien suttuisten läikkien tähtien joukossa olevan Linnunradan ulkopuolisia galakseja. Toisaalta ihmiset ovat kuitenkin eräässä erikoisasemassa: me olemme osa maailmankaikkeutta ja meillä on ainutlaatuinen kyky havainnoida ja tajuta ympäristöämme. Vaikka Maapallo on yksi tavallistakin tavallisempi hiekanjyvä maailmankaikkeuden rantahietikolla, se on juuri se meidän hiekanjyvä. Se ei ole millään tasolla huonompi tai parempi kuin mikä tahansa muu paikka. Ymmärtämällä maailmankaikkeutta pystymme ymmärtämään paremmin omaa asemaamme ja historiaamme siinä.

Tiede kehittyy kokoajan. Spekuloimme jatkuvasti, mikä mahtaa olla seuraava suuri läpimurto ja millä tavoin se tulee muuttamaan elämäämme. Kaikki pohjautuu kuitenkin uteliaisuuteen. Ilman uteliaisuutta emme olisi koskaan ryhtyneet viljelemään maata, vaan asuisimme edelleen luolissa metsästäen pieneläimiä tikuilla ja kivillä. Ilman uteliaisuutta emme olisi koskaan saaneet selville missä asumme ja mikä on asemamme maailmankaikkeudessa tai mitä lakeja se tottelee. Ilman uteliaisuutta emme ehkä olisi tässä nyt tätä kaikkea ihmettelemässä. Mutta onko tähän uteliaisuuteen tarvetta? Olisimmeko onnellisia, jos eläisimme tietämättä maailmankaikkeudesta, tietämättä ympäristöstämme muutaman kilometrin säteen ulkopuolella. Ehkäpä. Mutta sinä päivänä kun lakkaamme laajentamasta tietämystämme kosmoksesta, on olemassa riski, että ajaudumme takaisin lapselliseen näkemykseen, jossa maailmankaikkeus pyörii napojemme ympäri. Maailmaan, jossa aseistautuneet ja resurssinälkäiset kansakunnat käyttäytyvät naiivien ennakkoluulojensa mukaan.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: