uniVersI/O



Tiedeviikko 19/10

Xenon Dark Matter -projekti ei havainnut mitään… vielä

Pimeän aineen havaintoprojekti Xenon Dark Matter Project julkaisi artikkelin arXiv:ssa, jonka havaintotulos oli positiivisen negatiivinen. Havaintoprojektin alustavat tulokset osoittivat, että mittalaite, Xenon 100, toimii kuten pitää ja sen kohina (lue: kaikki muu paitsi pimeä aine) on erittäin pieni. Pimeän aineen uskotaan olevan erittäin heikosti vaikuttavaa, mutta sangen massiivista ainetta, ja se on vastuussa 85% maailmankaikkeuden materiasta. Tutkijat kuitenkin toivovat, että pimeä aine silloin tällöin reagoi tavallisen aineen kanssa. Näin ollen erilaisia pimeän aineen havaintoprojekteja on perustettu ympäri maailmaa. Xenon 100 sisältää noin 50 kilogrammaa nestemäistä xenonyhdistettä, jonka pitäisi välkähtää pimeän aineen hiukkasen töytäistessä sitä. Xenon 100:n erottaa muista pimeän aineen havaintolaitteista se, että siinä pimeän aineen kanssa reagoivaa ainetta on siinä kilogrammoja kun muissa mittalaitteissa niitä on vain grammoja. Näin ollen jo 11 päivän datan keruun jälkeen voidaan pimeästä aineesta sanoa jotain: se on edelleenkin pimeää. Mutta jatkoa varmasti seuraa…

Tetrakvarkkeja?

Tavallisesti kvarkit esiintyvät pareittain (kvarkki-antikvarkkipari, eli mesoni) tai kolmen ryppäissä (baryonit). New Scientist julkaisi viime keskiviikkona artikkelin, jossa kerrottiin löytyneen neljän kvarkin rypäs, tetrakvarkki. Artikkeli perustuu huhtikuussa Physical Review Letters -lehdessä julkaistuun artikkeliin, joka analysoi japanilaisen Belle-kokeen aineistoa. Tutkimuksessa tetrakvarkin muodostuminen hiukkastörmäyksissä sopi havaittuun dataan hyvin, mutta se ei vielä varmista tetrakvarkin olemassaoloa. Neljän tai viiden kvarkin ryppäitä on ehdotettu havaituksi aikaisemminkin, mutta niitä ei olla havaittu vielä tarpeeksi selkeästi, jotta niiden olemassaolo voitaisiin todeta.

Ensimmäiset tulokset Herschel-satelliitilta

Samaan aikaan Planck-satelliitin kanssa laukaistun Herschel-infrapunasatelliitin havaitseman datan pohjalta on julkaistu ensimmäiset tieteelliset tulokset. Herschel havaitsi tähtiensyntyaluetta RCW 120 ja siinä olevaa valtavaa kaasukuplaa. Sen on kovertanut tähti (ei näy kuvassa) intensiivisellä säteilyllään, työntäen kaasua tieltään ja luoden kuplan reunalle tiheämpiä kaasun alueita, joissa uusia tähtiä pääsee tiivistymään. Kaasukuplan reunassa oleva valkoinen täplä on juuri muodostumassa oleva 8-10 auringonmassainen tähti, jonka ympärillä olevassa kaasussa on ainetta vielä 200 kertaa enemmän, josta tähti kerää itseensä lisää materiaa kasvaen yhdeksi Linnunradan massiivisimmista tähdistä. Massiiviset tähdet ovat suhteellisen harvinaisia ja lyhytikäisiä, mutta niiden vaikutus galaksin dynaamiseen ja kemialliseen evoluution on merkittävä. Massiiviset tähdet fuusioivat sisuksissaan atomeja aina rautaan asti ja tähden elämänkaari päättyy supernovaan, joka linkoaa ainetta ja energiaa galaksiin. Nykyisien tähtiensyntyteorioiden mukaan yli kymmenen auringonmassaisia tähtiä ei pitäisi olla olemassa, koska niiden intensiivinen säteily työntää pois ympäröivää kaasua, josta tähti muodostui. Kuitenkin tähtitieteilijät havaitsevat jopa yli sadan auringonmassaisia tähtiä. Tähän paradoksiin Herschel yrittää tuoda lisää valoa havaitsemalla kuvan kaltaisia juuri muodostumaisillaan olevia massiivisia tähtiä.

Credit: ESA/PACS/SPIRE/HOBYS Consortia

ESA:n lehdistötiedote

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: