uniVersI/O



Tiedeviikko 30/10

1999 RQ36

Credit: NASA

Kryptinen otsikko kuuluu asteroidille, jolla uuden tutkimuksen mukaan on 0.00092% (noin yksi tuhannesta) mahdollisuus törmätä Maahan, ja noin yksi kahdesta tuhannesta, että törmäys tapahtuu vuonna 2182. Edellinen arvio 1999 RQ36:lle oli 0.00071% mahdollisuus törmätä Maahan vuosien 2169 ja 2199 välillä. Jos haluat merkitä päivän kalenteriin, niin NASA:n NEO (near-Earth object) -projekti antaa parhaimman törmäystodennäköisyyden (0.00026-0.00028%) päivälle 24. syyskuuta 2182. 1999 RQ36 asteroidi löydettiin nimensämukaisesti vuonna 1999, mutta sitä ei alunperin pidetty vaarallisena. Vasta vuonna 2009 italialaisten tutkijoiden havainnot ennustivat asteroidin törmäysmahdollisuuden Maahan 2100-luvun loppupuoliskolla. 1999 RQ36:n on arvioitu olevan n. 560 metriä leveä, kaksi kertaa suurempi kuin tunnetumpi asteroidi Apophis, jonka törmäysennuste on 0.000004% vuodelle 2036. Epävarmuustekijöitä asteroidin rataan tuo Maan ja muiden kappaleiden painovoiman vaikutukset sekä nk. Yarkovskin efekti, jonka mukaan asteroidin epätasainen lämpösäteily Auringon lämmittäessä vain sen toista puolta aiheuttaa pienen kiihtyvyyden asteroidille. Uusi tutkimus laskikin juuri Yarkovskin efektin vaikutuksen 1999 RQ36:n rataan, josta tuloksena saatiin hieman suurempi ja tarkempi törmäystodennäköisyys edelliseen tutkimukseen verrattuna. Tutkimuksen mukaan asteroidin siirtäminen pois mahdolliselta törmäyskurssilta sen monimutkaisen ratadynamiikan takia olisi tehtävä kuitenkin ennen vuotta 2080 ja mieluummin jo ennen vuotta 2060, jolloin se olisi mahdollista vielä nykytekniikalla. Näin ollen varotoimenpiteitä täytyisi suorittaa jo sata vuotta ennen todennäköisintä törmäysvuotta. Nykyään asteroidien törmäyksiä lasketaan vain 80-100 vuotta eteenpäin, mutta tämän esimerkin valossa tuota aikaskaalaa voisi olla syytä pidentää. NASA on myös suunnitellut lähettävänsä luotaimen 1999 RQ36:lle, jonka keräämät näytteet asteroidista toisivat tietoa Aurinkokunnan syntyhetkistä ja mahdollisesti myös siitä, kuinka elämä alkoi. Se voisi myös olla ensimmäinen yritys siirtää Maahan mahdollisesti törmäävää asteroidia pois törmäyskurssilta.

Asteroiditörmäyksiä Kuuhun ja Marsiin

Mars Reconnaissance Orbiter -luotaimen HiRISE-kamera on ottanut kuvan melko epätavallisesta törmäyskraaterista:

Credit: NASA/JPL/University of Arizona

HiRISE tutkimusryhmä ei ole varma onko kyseessä kaksi törmäystä, joista toinen osui keskelle ensimmäisen aiheuttamaa kraateria vai epätavallisen pintarakenteen aiheuttama muodostelma. Terassimaisia kraaterimuodostelmia voi syntyä, jos pinta koostuu kerroksista, jotka reagoivat törmäykseen eri lailla muodostaen sisäkkäisiä renkaita kraateriin. Alemmassa kuvassa näkyy myös toinen pienempi kraateri, jossa näyttäisi olevan samanlainen rakenne ja suosisi näin ollen kerrosmaista pintarakennetta. Toisaalta suuremman kraaterin sisin kuoppa ei ole aivan keskellä ja sillä on kohollaan oleva selkeä reuna, mikä on yleensä merkki törmäyskraaterista ja on vaikea selittää kerrosmaisella pintarakenteella. Tämän lisäksi sisemmän kuopan pohja muistuttaa muiden alueen törmäyskraatereiden pohjia, sekä juuri sisemmän kuopan yläpuolella olevat kaksi vaaleaa kaarta voivat olla materiaa ensimmäisestä kraaterista, joka on romahtanut toisen asteroidin törmätessä siihen. Toistaiseksi tämän nk. häränsilmäkraaterin kohtalo jää mysteeriksi.

Credit: NASA/JPL/University of Arizona

HiRISE-blogin artikkeli

IceCube -observatorio havaitsi kosmisten säteiden epätasaisen jakauman

Credit: IceCube collaboration

Tähtitieteessä pitää usein paikkansa, että toisen tutkijan kohina on toisen dataa. Yhä rakenteilla oleva IceCube neutriino-observatorio Antarktiksella tuottaa jo tieteellistä dataa, ainakin teleskoopin havaitsemasta kohinasta. IceCube:n ensisijainen tieteellinen tavoite on havaita pahamaineisen vältteleviä, mutta erityisen kiinnostavia hiukkasia, neutriinoja. Teleskooppi koostuu jättimäisestä lohkareesta jäätä, jonka päähän on kiinnitetty erittäin suuri kosmisten säteiden myonifiltteri: Maa. IceCube havaitseekin nimenomaan pohjoisen taivaan kohteita. Neutriinoja syntyy mm. Auringossa ja supernovaräjähdyksissä ja varauksettomat ja heikosti aineen kanssa vuorovaikuttavat neutriinot matkaavat helposti läpi maailmankaikkeuden ja Maapallon. Silloin tällöin IceCube:n jääkuutiossa neutroni mäjähtää jääatomiin, ja törmäystuloksena syntyy erittäin energinen varauksen omaava hiukkanen, elektroni tai myoni, joka liikkuu ylivalonnopeudella (siis nopeammin kuin valo jäässä, mutta ei koskaan nopeammin kuin valo tyhjiössä) ja lähettää Tšerenkovin säteilyä, joka voidaan havaita optisilla sensoreilla. Neutroneiden aiheuttamien törmäysten havaitseminen on näinkin erittäin hankalaa, sillä jääkuutioon osuu myös muita hiukkasia, joita syntyy mm. kosmisten säteiden, eli suurenenergisten hiukkasten törmätessä Maan ilmakehän atomeihin eteläisellä pallonpuoliskolla. Näin ollen kosmiset säteet ovat ärsyttävää taustakohinaa observatoriolle. IceCube:n havaitsemista miljardeista kosmisista säteistä alkoi kuitenkin muodostua mielenkiintoinen jakauma taivaalle. Observatorion tekemän kosmisten säteiden taivaankartalla oli toisessa kohtaa enemmän ja toisessa vähemmän kosmisia säteitä. Samanlainen epätasainen jakauma on havaittu myös aikaisemmissa tutkimuksissa pohjoisella pallonpuoliskolla, mutta nyt se havaittiin ulottuvan myös eteläiselle pallonpuoliskolle. Tutkijoille on vielä mysteeri mistä laaja kosmisten säteiden epätasainen jakauma syntyy, mutta ehdokkaita ovat mm. Maapalloa ympäröivä magneettikenttä tai läheinen supernovajäänne (esim. Vela).

Wisconsinin yliopiston lehdistötiedote

Viikon kuva: Carina-kaasusumu Wolf-Rayet tähden (WR 22) ympärillä

Credit: ESO

Advertisements

Trackbacks & Pingbacks

  1. Tiedeviikko 2010 Top 10 « uniVersI/O pingbacked : 6 years, 5 months ago

Kommentit



Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: